Edellisessä postauksessa tulin kehuneeksi Hitchhikeria loistavaksi telkkarineuleeksi ja ajattelin turista kyseisestä neuletyypistä vähän lisää.
Yksinkertainen tosiasiahan on se, että maailmassa on kahdenlaisia neuleita: telkkarineuleita ja aivoneuleita.
Minä en ole sellainen neuloja, joka kovin monimutkaisia juttuja saisi aikaan pitämättä silmiään puikoissa. Oikeaa ja nurjaa, raitaa ja viirua kyllä syntyy ja ehkä vielä harvakseltaan voi joku palmikon kiertäminen olla, mutta ei mitään sen kummempaa.
Olen myös aika hidas kutoja. Se tarkoittaa, että saadakseni jotain joskus valmiiksi, on minun pyrittävä maksimoimaan neulomiseen käytettävä aika.
Lisäksi maailma on pullollaan kivoja, simppeleitä ja tarpeellisia neuleita, joita kuitenkin on rehellisesti sanoen tylsä kutoa, jos ei samalla voi tehdä jotain muuta.
Onneksi on telkkarineuleet, jotka mutkattomuudellaan pelastavat ihmisen toimettomuuden tunteelta hyvän elokuvan aikana ja toisaalta valmistuvat huomaamatta hyvän kirjan ääressä.
Kuvassa tämänhetkinen aivottomuus, johon upottelen samalla hyvin marinoitua Seiskaveikkaa. Isona niistä tulee Novitan Sukkalehden inspiroimat Ryppyvarret eli jonkinmoiset säärystimet.
Niin ja niistä aivoneuleista, niistä höpinää ehkä joskus toiste.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti